EU:n kestävyysraportointidirektiivin vaatimuksia ollaan viimeisimpien tietojen mukaan keventämässä. Suomen lainsäädäntöön muutosta ei kuitenkaan ole vielä tehty, minkä lisäksi alkuperäiset tietotarpeet sekä niistä saadut hyödyt jatkuvat ennallaan.
Euroopassa on viime vuosina tehty merkittäviä regulaatiomuutoksia kestävyysraportointiin liittyen. Vuoden 2024 alusta alkaen direktiivin Corporate Sustainability Reporting Directive vaatimukset implementoitiin myös Suomen lainsäädäntöön. Sen mukaan kaikkien suuryrityksen rajat täyttävien yritysten on raportoitava kestävyysstandardin viitekehyksen mukaisesti siitä, miten vastuullisuusasiat hoidetaan yrityksessä vuoden 2025 alusta lähtien.
Yllättäen kevään 2025 aikana Euroopan unionilta on tullut aloitteita sääntelyn keventämisestä siten, että suurimmalle osalle listamaattomista suuryrityksistä raportointivaatimusten soveltaminen siirtyisi kahdella vuodella eteenpäin. Monissa yrityksissä pohditaan nyt, miten tilanteessa tulisi edetä.
Tiedontarve ei ole muuttunut
Heikki Mäki VALOR Partnersin investointipankkitiimistä on perehtynyt kestävyysraportointiin jo vuosien ajan. Hän huomauttaa, että tällä hetkellä kehitystä kannattaa seurata aktiivisesti eikä tehdä hätiköityjä päätöksiä suuntaan tai toiseen.
”Vaikka sääntelyn edellyttämä velvoite julkaista kestävyysraportti hetkellisesti poistuisi, niin syy minkä takia regulaatio alun perin säädettiin ei ole muuttunut. Tavoitteena oli, että yritykset raportoisivat tietyistä asioista vertailukelpoisesti, luotettavasti ja keskenään samankaltaisella tavalla”, Mäki korostaa.
Hän lisää, että tärkeät sidosryhmät, kuten pankit, rahoittajat, sijoittajat ja merkittävät asiakkaat tarvitsevat näitä tietoja edelleen ja pyytävät niitä myös jatkossa.On myös huomionarvoista, että Suomen lainsäädäntö ei ole muuttunut ja laki velvoittaa yhä raportointiin.
Vuodenvaihteessa julkaistiin lisäksi pk-yrityksille suunnatut vapaaehtoiset raportointistandardit, jotka ovat huomattavasti suppeammat kuin direktiivin mukaiset määräykset.
”Nämä ovat hyvin selkeät ja tiivistyvät käytännössä kymmeneen asiaan, jotka kaikkien pitäisi pystyä kertomaan yrityksen kokoon katsomatta”, Mäki toteaa.
Omaehtoinen raportointi herättää luottamusta
Moni yritys on jo valmistellut raportointiaan pitkälle ja pohtii, tuliko tehtyä turhaa työtä. Mäki vastaa, että kerättyjä tietoja kannattaa hyödyntää ja raporttia julkaista.
”Yritykset, jotka kertovat oman tarinansa vapaaehtoisesti, asettavat kestävyysmittareita ja seuraavat niiden toteutumista, herättävät luottamusta”, hän sanoo.
Mäen mukaan tämä näkyy myös lainapuolella konkreettisesti parempina rahoitusehtoina. Tietyt vihreän rahan instrumentit edellyttävät, että määrätyt vastuullisuusehdot täyttyvät.
”Esimerkiksi yritysjärjestelyissä päästöjä ja sosiaalisen vastuun kysymyksiä on seurattu jo pitkään osana arvonmääritystä ja riskiarviointia, eikä tämä tule muuttumaan.”
Uusi vapaaehtoinen, pk-yrityksille suunnattu standardi onkin laadittu erityisesti rahoitusalan ja pankkien tietotarpeet huomioiden. Siksi Mäki uskoo, että myös suuret yritykset saattavat supistaa raportointiaan tähän suuntaan, kunnes EU:n linjauksista saadaan tarkempaa tietoa.
Kestävyys on suomalaisissa yrityksissä osa laatua
Mäki on työssään havainnut, että suomalaisissa menestyvissä yrityksissä vastuullisuusasiat ovat hyvällä tasolla. Ne liittyvät kiinteästi toimitettujen tuotteiden laatuun, miten asiakkaita, alihankkijoita ja henkilökuntaa kohdellaan, sekä siihen että toiminta on lakien mukaista.
”Kestävyysraportointivaatimus ei muuta sitä tosiasiaa, että nämä ovat olleet kaiken tekemisen ja strategian ytimessä jo vuosikausia. Raportoinnissa ne vain tuodaan läpinäkyvästi esille”, Mäki sanoo.
Hän huomauttaa, että raportointiviitekehyksen mukaisten tietojen tuottaminen ei ole valtava ponnistus. Tiedot kerätään pääosin olemassa olevista lähteistä, strukturoidaan ja asetetaan niihin liittyvät tavoitteet, joita sitten seurataan. Ulkopuolisen asiantuntijan apu alkuvaiheen määrittelyssä on kuitenkin suositeltavaa, jotta keskitytään oikeasti olennaisiin asioihin kilpailukyvyn ja riskienhallinnan näkökulmasta.
”Jokainen yritys tuntee oman toimintansa parhaiten, mutta olennaisten asioiden tunnistaminen voi silti olla haastavaa. Hankkeesta saattaa helposti tulla monimutkainen kokonaisuus, jos lähdetään seuraamaan kaikkea ja keräämään valtava määrä dataa”, Mäki toteaa.
”Selkeät suuntaviivat ja yhteinen pohdinta siitä, mikä on kullekin yritykselle tärkeää, miten niissä pärjätään, mitä kerrotaan ja miten, sekä prosessin rakentaminen antavat yritykselle valmiudet hoitaa asia jatkossa sujuvasti itse.”
KSS Energia -konsernissa kestävyysraportointi on strateginen päätös
Heikki Mäki on tukenut Kouvolan alueella toimivaa KSS Energia-konsernia kestävyysraportoinnin käynnistämisessä ja vastuullisuustavoitteiden määrittämisessä.
Tuulia Halmesarka, KSS Energia -konsernin talousjohtaja, toteaa, että ulkopuolisen, asiaan laajasti perehtyneen kumppanin tuki raportoinnin aloittamisessa oli heille erittäin merkityksellistä, koska näin työ saatiin käyntiin tehokkaasti.
”Laajan perehtymis- ja tutkimusvaiheen sijaan, konsernin vastuullisuusfoorumin ajankäyttö oli alusta asti mahdollista kohdistaa työskentelyyn henkilöstön ja sidosryhmien kanssa”, hän sanoo.
Halmesarka lisää, että tavoitteellisen sidosryhmäyhteistyön, sekä arjen tekemisten ja valintojen virrasta vastuullisuustyössä lopulta on kyse. Siihen organisaatioiden kannattaa omat resurssinsa kohdistaa.
Vastuullisuus on merkityksellistä energia-alalla
Kestävyysraportoinnin muuttunut tilanne ei KSS Energia-konsernissa muuta käytännön toimenpiteitä, toiminnan suunnittelua, tavoitteiden asetantaa tai päätöksentekoa vastuullisuustavoitteiden edistämiseksi millään tavalla. Vastuullisuus ja siitä raportointi on energiatoimialalla erityisen merkityksellistä ja konsernissa vahvasti strategian mukaista. Hiilineutraalisuusinvestoinnit ovat mittavia, päästövähenemätavoitteet ohjaavat toimintaa ja ovat omistajan asettamien pitkän tähtäimen tavoitteista yksi merkittävimmistä.
”Vastuullisuus tuo meille kilpailukykyä asiakkaiden, henkilöstön, toimittajien, rahoittajien ja yhteistyökumppaneiden kanssa toimimiseen. Investoinneissa huomioidaan vihreän rahoituksen mahdollisuudet. Nämä kaikki seikat edellyttävät laadukasta vastuullisuusraportointia, joka on mahdollista toteuttaa myös vapaaehtoisen VSME viitekehyksen mukaisesti”, Halmesarka kiteyttää.
teksti: Catarina Stewen