VALOR Partnersin tuoreista sosiaali- ja terveysalan sekä hyvinvointialueita koskevista toimialakatsauksista ilmenee, että monilla hyvinvointialueilla on toteutettu useita onnistuneita uudistuksia, joiden vaikutukset näkyvät viiveellä. Samaan aikaan säästöjä on pyritty saavuttamaan lyhytnäköisesti vähentämällä ostopalveluita.
VALOR Partners on julkaissut jo kymmenen vuoden ajan kattavan katsauksen sosiaali- ja terveysalan markkinatilanteesta ja toimijakentästä. Vuosittain katsauksiin sisällytetään myös ajankohtaisia erityisteemoja, joista laaditaan syventäviä analyysejä. Hyvinvointialueiden perustamisen myötä raporttikokonaisuutta täydennettiin aluekohtaisella selvityksellä, jossa vertaillaan eri alueiden ratkaisuja ja toimintatapoja.
Toukokuussa 2025 julkaistujen raporttien keskeinen viesti on, että hyvinvointialueiden tulisi aktiivisesti ja ennakkoluulottomasti edistää yhteistyöratkaisuja, jotka tuottavat lisäarvoa asiakkaille sekä julkiselle, yksityiselle että kolmannelle sektorille.
Tämä edellyttää syvällistä järjestämis- ja hankintaosaamista. Tuotantotapojen ja sopimusmallien on oltava taloudellisesti ja laadullisesti kestäviä niin tilaajan kuin palvelutuottajien näkökulmasta. Samalla yksityisen sektorin on osoitettava kykynsä toimia pitkäjänteisenä ja vastuullisena kumppanina, jonka toimintaa ei ohjaa lyhytaikainen voitontavoittelu.
Hoivapalvelujen peittävyys laskee
Hyvinvointialueiden kustannusrakenteessa korostuvat erikoissairaanhoito ja ikääntyneiden ympärivuorokautinen hoito, jonka tarve kasvaa samaan aikaan kun palvelujen peittävyys laskee.
”Tämä teema toistuu jokaisella hyvinvointialueella, ikääntyneiden ympärivuorokautisen palveluasumisen peittävyyttä pyritään vähentämään väestön ikääntymisestä huolimatta. Yksityisellä sektorilla olisi merkittävästi kapasiteettia, mutta kustannussyistä ostopalveluina tuotettua palvelua on pyritty hillitsemään”, toteaa VALOR Partnersin Tuomas Nenonen, jolla on pitkä kokemus sosiaali- ja terveysalan konsultoinnista.
VALORin kokemuksen mukaan ulkoistettu hoivapalvelu on tyypillisesti, ja oikein ostettuna, julkisesti tuotettua palvelua sekä kustannustehokkaampi että laadukkaampi. Viime vuosina inflaatio sekä muutokset muun muassa henkilöstömitoituksissa johtivat poikkeukselliseen hinnankorotuspaineeseen, joka edellytti vaikeita neuvotteluita tuottajien ja tilaajien välillä. Tämä on osaltaan johtanut ostopalveluiden käytön hillitsemiseen kustannussäästöjen saavuttamiseksi.
Kustannusvaikutus voi olla kokonaisuutena suurempi
”Käytännössä asiakas saattaa odottaa paikkaa terveyskeskusosastolla tai joutuu käyttämään paljon muita sote-palveluita, mikä on huomattavasti kalliimpi vaihtoehto kuin tehostettu palveluasuminen. Palvelurakennepäätöksiä tehdessä tulisi tarkastella kokonaiskustannuksia. Paikan myöntämättä jättäminen ei välttämättä tarkoita nollakustannusta alueelle”, Nenonen painottaa.
VALORin sosiaali- ja terveysalan asiakkuuksista vastaava Jussi Ailisto ehdottaa, että innovatiivinen ja rohkea ratkaisu voisi olla esimerkiksi ikääntyneiden asiakkaiden kokonaispalveluiden ulkoistus väestövastuuperiaatteeseen perustuen, järkevillä ja pitkäaikaisilla sopimuksilla, jotka hyödyttäisivät kaikkia osapuolia.
”Ratkaisu ei ole helppo tai suoraviivainen toteuttaa, mutta tämänkaltaisten uusien mallien pilotointi olisi ehdottomasti kannattavaa. Rikkomalla perinteisen suoritepohjaisen transaktiomallin syntyy mahdollisuuksia hyödyntää yksityisen sektorin kykyä kehittää palvelukonsepteja kaikkien eduksi”, Ailisto toteaa.
Enemmän tehokkuutta digitaalisiin palveluihin
Perusterveydenhuoltoon on haettu tuottavuutta digitaalisten palveluiden, kuten oirearvioiden, chat-palveluiden ja etävastaanottojen avulla. Tarkoituksena on ollut siirtää käyntejä fyysisistä tiloista digialustoille ja saavuttaa kustannussäästöjä.
”Digitalisaation hyödyntämisessä on otettu useita merkittäviä ensimmäisiä askelia, mutta tehokkuuspotentiaalin täyteen realisointiin on edelleen matkaa. Se vaatii merkittäviä toiminnallisia muutoksia hoitoketjuissa – sekä asiakkaiden että ammattilaisten arjessa”, Nenonen huomauttaa.
Aluksi tavoiteltiin valtakunnallista Omaolo-alustaa, mutta käytännössä hyvinvointialueet ovat tehneet itsenäisiä päätöksiä. Useat alueet ovat VALORin tutkimuksen mukaan ottaneet käyttöön Mehiläisen, Terveystalon tai muiden yksityisten toimijoiden kehittämiä alustoja. Muutama alue on vielä ilman valittua alustaa.
”Parhaiden käytäntöjen jakaminen alueiden ja yksityisten toimijoiden kesken olisi selkeästi lisäarvoa tuottava ratkaisu. Kaikkea ei tarvitse keksiä itse uudestaan”, Nenonen sanoo.
Ailisto lisää, että yksityiset toimijat ovat kehittäneet ja investoineet digitaalisiin ratkaisuihin jo vuosia sekä rakentaneet niiden ympärille toimivia hoitoketjuja. Heillä on valmiuksia auttaa tuotannon tehostamisessa ja säästöjen saavuttamisessa.
Kokonaiskustannusten optimointi edellyttää kokonaiskuvaa
Hyvinvointialueet muodostavat pirstaleisen kentän, jossa 21 aluetta kohtaa erilaisia taloudellisia ja rakenteellisia haasteita. Yhteinen nimittäjä on heikko taloustilanne. Ratkaisuja etsitään muun muassa suurempien yksiköiden kautta, joiden odotetaan tuovan säästöjä pitkällä aikavälillä.
VALORin asiantuntijoiden mukaan ostopalveluiden leikkaaminen on lyhytnäköinen säästökeino, joka voi lisätä kokonaiskustannuksia, ellei vaikutuksia tarkastella laajemmin. VALORin näkemyksen mukaan hyvinvointialueiden tulisi panostaa vahvasti strategiseen järjestämisosaamiseen, jotta yksityisen sektorin vahvuudet palvelutuotannossa voidaan hyödyntää osana julkisrahoitteista palvelujärjestelmää.
”Yksityinen sektori on hyvä renki, mutta huono isäntä. Ylilyöntejä on nähty erityisesti hinnoittelussa. Tästä syystä hyvinvointialueiden hankinta- ja järjestämisosaaminen on kriittistä. Tarvitaan pitkäkestoisia ja tavoitteet yhtenäistäviä sopimuksia – en usko, että suomalainen sote-järjestelmä merkittävästi kehittyy niin kauan kuin yli 90 % ostopalveluista perustuu suoritepohjaiseen transaktiomalliin”, Ailisto toteaa.
Hän painottaa, että vaikeassa taloustilanteessa tulisi aktiivisesti etsiä innovatiivisia, tulevaisuuteen katsovia, win-win-win ratkaisuja yhdessä yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa, koko alueen budjetti huomioiden. Samalla yksityisen sektorin tulee sitoutua pitkäjänteiseen yhteistyöhön ja aitoon kumppanuuteen.
”VALOR Partners voi tukea kokonaiskustannusten hahmottamisessa, lisäarvoa tuottavien ratkaisujen löytämisessä, järjestämisstrategioiden laatimisessa sekä kilpailutusten ja ostosopimusten neuvotteluissa – nämä ovat meidän ydinosaamistamme”, Ailisto kiteyttää.
VALOR Partnersin vuosittaiset sosiaali- ja terveysalan sekä hyvinvointialueita koskevat raportit julkaistiin toukokuussa 2025. Arvostettuja raportteja hyödynnetään laajasti yrityksissä ja organisaatioissa muun muassa strategiatyössä, perehdytyksessä, alan kokonaiskuvan hahmottamisessa sekä kehitysideoiden lähteenä omalla alueella.
Lisätiedot: Jussi Ailisto, p 040 687 0743 tai Tuomas Nenonen, 050 367 8308
Asiakkaiden kommentteja toimialakatsauksista
”Antaa todella hyvän kokonaiskuvan markkinasta.”
Toimitusjohtaja, terveyspalveluyritys
”Toimialaraportit antavat hyvää runkoa ja tietopohjaa asioiden hahmottamiseen kokonaisuutena.”
Johtaja, yhdistys
”SOTE-tietoa liiketoimintaympäristöstä ja mahdollisista päätöksenteon taustatekijöistä.”
Johtaja, bioteknologiayritys
”Yksissä kansissa toimialan tilanne ja näkymät.”
Liiketoimintajohtaja, pääomasijoittaja
”Erittäin hyödyllinen, tieto löytyy helposti ja se on hyvin auki kirjatussa muodossa. Luotettava.”
Johtaja, yhdistys
teksti: Catarina Stewen