Julkinen sektori on jo kauan maalaillut suurta roolia terveydenhuollon digitaalisille palveluille. Etenkin perustason terveydenhuollossa teknologia voisi aidosti mullistaa monen sairauden hoidon. Lunastamatonta potentiaalia on paljon, jos hyvinvointialueet osaavat välttää sudenkuopat ja hankkia palveluita viisaasti.
Soten digitalisaatiossa ja teknologian laajemmassa hyödyntämisessä on merkittävää säästö- ja tuottavuuspotentiaalia, sanoo liikkeenjohdon konsulttiyritys VALORin osakas Jussi Ailisto.
Voitettavaa on varsinkin julkisten palveluiden järjestäjillä. Julkisella sektorilla on pitkään mietitty, miten digitalisaatio voisi hillitä sote-menojen kasvua. Asia on nyt erityisen ajankohtainen, kun uudet hyvinvointialueet aloittavat toimintansa vuoden vaihtuessa.
”Perustason palveluissa on runsaasti potentiaalia tehostamiseen. Hyviä digitalisoinnin kohteita ovat toistuvat ja kohtuullisen suoraviivaiset tapahtumat, joissa asiakas voi toimia suhteellisen itsenäisesti, kuten esimerkiksi reseptien uusinnat, kroonisten tautien seuranta ja itsehoito-ohjeet. Vaikkapa diabeteksen seurannan vieminen puhelinsovellukseen parhaimmillaan vähentää merkittävästi käyntejä ja on potilaallekin helpompaa ja vaikuttavampaa”, Ailisto sanoo.
Kroonisen taudin seurantaan liittyvä digiratkaisu voi vähentää käyntejä jopa viidenneksen. Silloin kyse on esimerkiksi astmaatikon puhallusarvojen tai diabeetikon verensokerin seurannasta.
”Asiakas- ja potilastietojärjestelmien käyttöön liittyy vielä tänä päivänä valtava määrä manuaalista työtä. Tämä on nykyisessä hoitaja- ja lääkäripulassa aidosti polttava yhteiskunnallinen ongelma, johon on myös olemassa ratkaisuja”, Ailisto sanoo.
Suomessa yksityisillä terveydenhoitoalan yrityksillä on käytössään maailmanluokan teknologiaa, jota yritykset myös myyvät Suomen ulkopuolelle. Moni yksityisen puolen työterveysasiakas on jo tottunut saamaan esimerkiksi allergialääkkeet muutamassa minuutissa sähköisenä reseptinä chat-lääkäriltä.
Kannattaako tehdä itse vai ostaa markkinoilta?
Julkinen sektori on asettanut isoja tavoitteita soten digitalisaatiolle. Hyvinvointialueiden on nyt syytä harkita tarkkaan, kuka tulevat digitaaliset palvelut kehittää ja miten. Vaarana on, että Suomeen syntyy suuri määrä uusia, kapea-alaisia ja huonolaatuisia digiratkaisuja.
”Suomalaisten yksityisten terveydenhoitoyritysten digitaaliset palvelut ovat pitkäjänteisen kehitystyön ja isojen investointien tulos. Tässä tilanteessa ei ole järkeä, että jokainen hyvinvointialue käyttäisi miljoonia euroja uusien palveluiden suunnitteluun ja koodaamiseen. Hyvinvointialueiden kannattaa punnita tarkkaan digiratkaisuihin liittyviä strategisia valintojaan”, Ailisto sanoo.
Myös mahdolliset hankinnat yksityisen sektorin terveysyrityksiltä kannattaa suunnitella hyvin. Se vaatii hyvinvointialueilta rautaista johtamista ja osto-osaamista.
”Järjestäjä- ja tilaajapuolella pitää olla tosi hyviä ostajia, ja alihankkijoiden hallintaan pitää todella satsata. Tähän liittyy myös palveluiden järjestämisstrategian luonti ja hallinnointi. Hyvinvointialueiden kannattaa olla hereillä ja harkita huolellisesti, mitä kannattaa ostaa ulkoa ja mitä tehdä itse. Mikäli ostetaan ulkoa, niin miten se tehdään”, sanoo Ailisto.
Teknologiasta apua hoitajapulaan
Pidemmällä aikajänteellä teknologialla on paljon potentiaalia myös asumispalveluissa. Hoitajien valvontataakkaa voisi helpottaa jo nyt olemassa olevalla teknologialla. Еsimerkiksi sensorit voisivat korvata hoitajien tekemää potilaiden yövalvontaa.
”Tämä parantaisi asiakkaiden turvallisuutta ja paljon peräänkuulutettua palveluiden laatua sekä laskisi tuottajien kustannuksia. Samalla se olisi yksi osaratkaisu hoitajapulaan. Suomessa ei tällä hetkellä yksinkertaisesti ole riittävästi hoitajia, ja tämä ongelma ei poistu lähivuosina”, sanoo Jussi Ailisto.
Ensi vuoden huhtikuussa päättyvän siirtymäajan jälkeen astuu voimaan vanhusten ympärivuorokautisen tehostetun hoivan hoitajamitoitus. Nyt toimijat keskittyvät haalimaan vähiä tekijöitä työmarkkinoilta, eikä muille ratkaisuille ole kannustimia.
”Jos vanhus kaatuu ja menettää tajuntansa, tieto onnettomuudesta saataisiin teknologian avulla hoitohenkilökunnalle nykyistä paljon nopeammin. Tällä hetkellä yksikään toimija ei kuitenkaan halua investoida teknologiaan, koska hoitajamitoituksen asettamat vaatimukset vähentävät mahdollisuuksia ohjata hoitajien arvokasta työpanosta teknologian avulla”, sanoo Ailisto.
Mikä VALOR?
Tinkimätön neuvonanto nosti VALORin arvostetuimpien konsulttien joukkoon
VALOR on yksi liikkeenjohdon strategisen konsultoinnin merkittävistä toimijoista Suomessa. Yrittäjävetoinen noin 40 asiantuntijan toimisto on koonnut riveihinsä alan taitavimpia osaajia. Valorilaiset toteavat intohimon asiakkaan menestykseen olevan keskeinen heitä yhdistävä arvo.
Yhtiön keskimääräinen vuosittain kasvu viimeisen viiden vuoden aikana on ollut kaksinumeroista. VALORin mukaan kasvun taustalla on ennen kaikkea asiakaslähtöinen ajattelu. Alun perin boutique-konsulttifirmaksi suunniteltu yhteisö on noussut vaativassa konsultointimarkkinassa alkuperäisiä tavoitteita suuremmaksi.
VALOR yhdistää liikkeenjohdon konsultoinnin ja investointipankkitoiminnan. Toiminnot tukevat toisiaan, ja ainutlaatuinen yhdistelmä auttaa luomaan kestävää arvoa.