Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue on aktiivisesti lähtenyt toteuttamaan hallituksen ajamaa omalääkärimallia. Noin viisi prosenttia alueen asukkaista on jo päässyt kokeilemaan jatkuvaa hoitosuhdetta ja alustavat tulokset ovat osoittaneet, että tyytyväisyys on kasvanut ja hoitoon pääsy helpottunut merkittävästi.
VALOR Partners on ollut tukemassa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialuetta omalääkärimallin suunnittelussa ja käyttöönotossa. VALORin tekemien selvitysten ja hankekokemusten perusteella malli on edennyt nopeasti, ja alustavat tulokset osoittavat selkeitä parannuksia sekä hoidon saatavuudessa että asiakastyytyväisyydessä.
Suomen hallitus käynnisti marraskuussa 2024 ohjelman, jonka tavoitteena on omalääkärimallien edistäminen. Mallin keskeisenä päämääränä on hoidon jatkuvuuden ja saatavuuden parantaminen. Omalääkärimallin hyödyistä on vahvaa tutkimusnäyttöä: saman yleislääkärin hoitaessa potilasta hoidon laatu paranee, sairastavuus ja kuolleisuus vähenevät ja terveydenhuollon palveluiden kokonaistarve sekä kustannukset pienenevät. Myös potilastyytyväisyys kasvaa.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue on edelläkävijänä kehittänyt mallia, jossa jokaisella asukkaalla on tulevaisuudessa nimetty omalääkäri ja omahoitaja, jotka vastaavat yhdessä asukkaan hoidosta ja sen ohjauksesta. VALOR Partners on ollut tukemassa mallin kokonaisrakennetta ja vaihtoehtoisten toteutusmallien arviointia.
Hyvinvointialue edistää samanaikaisesti kahta toimintamallia: ammatinharjoittajamallia, jossa lääkäri toimii yrittäjänä ja laskuttaa hyvinvointialuetta sovittujen mittarien perusteella, sekä perinteistä virkalääkärimallia, jossa omalääkärinä toimii virkasuhteessa oleva lääkäri.
Ammatinharjoittajamalli houkuttimena perusterveydenhuoltoon
Yksi suurimpia haasteita perusterveydenhuollossa on kokeneiden yleislääkärien puute. Julkisen sektorin työolot ja kannustimet eivät ole olleet riittävän houkuttelevia, jolloin moni on siirtynyt yksityiselle sektorille töihin. Kuitenkin juuri julkisen perusterveydenhuollon asiakkaat, kuten työttömät, lapsiperheet ja eläkeläiset, hyötyisivät lääkärityöpanoksesta eniten.
VALOR Partnersin tekemien selvitysten mukaan yrittäjäpohjainen ammatinharjoittajamalli voi lisätä perusterveydenhuollon vetovoimaa ja tuoda julkiselle sektorille takaisin kokeneita yleislääkäreitä, jotka voisivat ottaa vastuulleen isonkin väestön.
Yrittäjänä toimiminen tuo lääkärille ja hoitajalle enemmän vapautta ja autonomiaa. Työpari voi itse vaikuttaa työn sisältöön ja aikatauluihin sekä hallita työmäärää ja ansioita joustavammin, koska väestömäärä on yksi palkkion peruste.
Pilotti osoittanut lupaavia tuloksia
Kevään 2025 aikana omalääkärimallia pilotoitiin useilla Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen terveysasemilla. Omalääkärit ja omahoitajat toimivat työpareina, joista osa toimii ammatinharjoittajina ja osa virkasuhteisina. Jokaiselle työparille on nimetty satunnainen joukko alueen asukkaista, joiden hoidosta he vastaavat.
Ensikokemukset ovat rohkaisevia. Hoidon jatkuvuus ja saatavuus ovat parantuneet merkittävästi. Henkilökunnan työtyytyväisyys on noussut ja ammatinharjoittajamalli on herättänyt suurta kiinnostusta kokeneiden lääkäreiden keskuudessa. Myös asiakkaat ovat antaneet runsaasti kiitosta. Tyytyväiset potilaat, jotka ovat saaneet asioida saman ammattilaisen kanssa ja päässeet nopeasti hoitoon, ovat jopa tuoneet kukkia ja suklaata kiitokseksi.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä jokaisella asukkaalla on nimetty omalääkäri ja omahoitaja. Kehityksessä alue on tällä hetkellä pisimmällä, mutta myös esimerkiksi Keski-Suomi, Pohjois-Pohjanmaa ja Pirkanmaa ovat käynnistäneet omia hankkeitaan.
Ratkaisu moneen terveydenhuollon ongelmaan
Toimiva omalääkärimalli voi ratkaista useita Suomen perusterveydenhuollon keskeisiä ongelmia, kuten lääkäripulaa, pitkiä hoitojonoja ja kasvavia kustannuspaineita.
Tieteellinen tutkimusnäyttö osoittaa, että hoidon jatkuvuuden parantuminen omalääkärimallin avulla voisi vähentää erikoissairaanhoidon kustannuksia jopa kymmenellä prosentilla. Oulun yliopiston yleislääketieteen professori Juha Auvinen on arvioinut, että omalääkärimallin käyttöönotto koko Suomessa maksaisi noin 200 miljoonaa euroa.
Kun erikoissairaanhoidon kokonaiskustannukset ovat Suomessa noin kymmenen miljardia euroa vuodessa, kymmenen prosentin säästö kattaisi selvitysten mukaan moninkertaisesti lisäkustannukset, joita syntyy esimerkiksi ammatinharjoittajamallin palkkioista ja perusterveydenhuollon paremmasta resursoinnista.
Uusia vaatimuksia tietojärjestelmille
Ennen kuin jokaisella asukkaalla voi olla nimetty omalääkäri, on ratkaistava useita käytännön kysymyksiä, kuten työn organisointi terveysasemilla, potilastietojärjestelmät, rekrytointi, palkkiomallit, tilaratkaisut ja yhteydenottokanavat.
VALOR Partners on tukenut Länsi-Uudenmaan hyvinvointialuetta hankkeessa muun muassa ratkaisujen suunnittelussa ja päätöksenteon valmistelussa. Keskeinen osa kehitystyötä on ollut tietojärjestelmien mukauttaminen omalääkärimalliin. VALOR on ollut mukana rakentamassa hyvinvointialueen tietoaltaalle ratkaisuja vastuuväestön muodostamiseen ja hallintaan yhteistyössä potilastietojärjestelmätoimittajan ja hyvinvointialueen tietoasiantuntijoiden kanssa.
Selvitysten perusteella yrittäjäpohjainen malli ja väestöpohjan hallinta edellyttävät Suomessa täysin uusia teknologisia ratkaisuja, joita ei aiemmin ole ollut käytössä.
Järkevä tapa tuottaa säästöjä
VALOR Partnersin näkemyksen mukaan omalääkärimalli tarjoaa asukkaille aidosti parempaa palvelua ja samalla kestävän tavan hillitä terveydenhuollon kustannusten kasvua. Kun lääkäri tuntee potilaansa, hoitokontaktit sujuvat tehokkaammin ilman tarpeetonta toistoa, ja diagnostisia tutkimuksia tarvitaan vähemmän. Pitkällä aikavälillä tämä vähentää myös erikoissairaanhoidon tarvetta ja kustannuksia.
Omalääkärimalli on ollut käytössä useissa Euroopan maissa jo pitkään, ja tulokset ovat olleet hyviä. Suomessa mallin soveltaminen edellyttää kuitenkin paikallisten erityispiirteiden huomioimista, eikä muiden maiden ratkaisuja voida kopioida sellaisenaan.
Selvityksissä on tunnistettu siis suuria mahdollisuuksia, mutta myös riskejä. 1990-luvulla käytössä ollut omalääkärimalli kariutui liian suuriin vastuuväestöihin, mikä johti lääkärien ylikuormittumiseen ja siirtymiseen pois julkiselta sektorilta. Nyt onnistumisen edellytyksenä on riittävä lääkärimäärä ja kustannustehokas toiminnan ohjaus.
Yhteiskunnallisesti kyseessä on merkittävä uudistus, jolla on potentiaalia muuttaa Suomen terveydenhuollon rakenteita. VALOR Partnersin arvion mukaan yrittäjyyteen pohjautuva uusi ammatinharjoittajamalli voi muodostua keskeiseksi vetovoimatekijäksi ja tukea omalääkärimallin laajamittaista onnistumista.
Lisätiedot: Jussi Ailisto ja Tuomas Nenonen, VALOR Partners Oy
Teksti: Catarina Stewen